Kaija Aarikka

Aarikan Korkor -korunäyttely

Kaija oli kotoisin Somerolta Jurvalan kylästä. Hän opiskeli Helsingissä Ateneumissa (nykyisin Taideteollinen korkeakoulu) tekstiililinjalla. Valmistuttuaan 1954 hän perusti Aarikka-Koru Ky:n.

Hopeakoruja, 70-luku
Hopeakoruja tuli valikoimiin jo 1950-luvulla. Usein siihen aikaan koruissa yhdistyi hopea ja jalopuulajit: teak, ebenholz, jakaranda. Kuvassa pieniä rintakoruja, sormuksia ja riipuksia 1980-luvulta.
Kilpuri-auto, 70-luku
Vuodesta 1968 Aarikka valmisti kehittäviä puuleluja lapsille. Kaija Aarikan lisäksi nuoret vastavalmistuneet teolliset muotoilijat Jorma Vennola ja Pekka Korpijaakko suunnittelivat leluja. Kuvassa Kilpuri.
Ristiveto-riipus, 60-luku
Kaija suunnitteli Ristiveto -nimisen riipuksen vuonna 1968. Erityistä Aarikan puukoruissa on pintakäsittely, värjäysmenetelmä, jonka Kaija ja hänen miehensä Erkki Ruokonen yhdessä kehittivät. Värjäysmenetelmä mahdollisti kauniin läpikuultavan sävyn, joka ei peitä puun syitä.
Flamingo, 80-luku
Kuvassa flamingo, koivusta ja messingistä valmistettu veistos. Muita eläinaiheita olivat mm metso, hirvi, poro ja kurki. Suosituimman eläinveistoksen, Pässin, Kaija suunnitteli vuonna 1973.
Tuliainen-peltipurkkisarja, 60-luku
1960-luvun lopulla tuotantoon tulivat suositut peltipurkit, maustesirottimet, tarjottimet ja pannunaluset. Kaija suunnitteli kuosit ja ajan hengen mukaiset väritykset.
_MG_5197Pässit ja kori Riitta Sourander
Edellinen
Seuraava

Muotoilija Kaija Aarikka (1929–2014) syntyi ja kasvoi Somerolla Jurvalan kartanossa. Elämäntyönsä hän teki Helsingissä, mutta vietti myös paljon aikaa Somerniemellä kesämökillään, joten hän oli somerolaisille hyvin tuttu.

Aarikka-näyttelyä toivottiin Somerolle pitkään. Kesällä 2022 toive toteutui, kun Someron Kulttuurigalleria avasi ovensa. Näyttelyn ovat koonneet Kaija Aarikan tyttäret Sarianna Partanen ja Pauliina Aarikka, joka on myös muotoilija ja työskenteli pitkään Aarikka Oy:ssä.

Kaija Aarikan elämäntyö -näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta esillä on aina myös monipuolisesta historiasta kertovia esineitä.

Vuoden 2025 pääteemana on Aarikan korut.
Aarikan tarina alkoi viidestä puunapista jotka Kaija Aarikka suunnitteli lopputyönään Ateneumista vuonna 1954. Omaperäiset, näyttävät puunapit herättivät kiinnostusta ja nappimalleja syntyi lisää. Napeista ei
kuitenkaan ollut pitkä matka koruihin ja jo samana vuonna Kaija alkoi suunnitella myös koruja puusta sekä hopeasta ja perusti miehensä Erkki Ruokosen kanssa firman, Aarikka Ky:n.
Aluksi korut valmistettiin pääasiassa jalopuulajeista ja ne olivat puun värisiä. Kun Kaija ja Erkki kehittivät oman värjäysmenetelmän
suomalaiselle vaalealle puulle, alkoi herkullisten värien ansiosta aivan uusi korubuumi.
Vuoden 2025 näyttely sisältää Aarikan puu- ja hopeakoruja vuodesta 1954 lähtien 2000-luvulle saakka. Puukorujen materiaalit vaihtelevat jalopuista kuten ebenholz ja jacaranda, suomalaiseen mäntyyn,
katajaan ja koivuun. Kaija Aarikka antoi alusta alkaen nimet kaikille koruille. Korut kuten esimerkiksi Korkor, Ritiratirallaa, Satusiipi,
Hilirimpsis ja Peikkojen piirileikki, tulevat tutuiksi näyttelyssä.